Maanantai 25.6. Odessa

Saimme kutsun Dinan ja Viktorin kotiin. Kanssamme vierailulle lähti myös ystävämme Tanja. Dina ja Viktor hakivat meidät autollaan hotellilta. Matkaa heidän kotiinsa oli 40 minuuttia.

Dina ja Viktor ovat kunnostaneet talon kodittomia varten, jossa asuu 12 koditonta miestä. Miehet asuvat kahdessa huoneessa. He osallistuvat arkisiin askareisiin ja kunnostavat taloa sekä hoitavat puutarhaa.

Kävimme tapaamassa myös Viktoria, joka asuu myös Dinan ja Viktorin luona. Hän on vuodepaikkaa, mutta hänen ilonsa ja tyytyväisyytensä teki lähtemättömän vaikutuksen. Viktor on ollut venäjän taitoluistelujoukkueen valmentaja. Halvaannuttuaan, hän ei päässyt enää venäjälle.

Dina kertoi, että vain yksi miehistä saa eläkettä, muutaman euron kuukaudessa. Toiset miehet eivät saa yhtään mitään, koska he ovat paperittomia. Dina ja Viktor huolehtivat miehistä ja ruokkivat heidät. Viktorilla ei ole työpaikkaa , Dina käy töissä.

Dinalla ja Viktorilla on pihapiirissä oma pieni talo, jossa he asuvat poikansa kanssa. Heidän vieraanvaraisuutensa oli koskettavaa. Heillä on todella pienet tulot, mutta he olivat kattaneet pöydän koreaksi. Puhuttelevaa oli myös nähdä heidän ilonsa ja kiitollisuutensa siihen mitä heillä on. Saimme muistutuksen siitä, mikä loppuen lopuksi elämässä onkaan tärkeää. Usein asioiden merkityksen ja arvon ymmärtää vasta kun sen menettää…

Maanantaina kävimme vielä illalla kävelemässä Odessan kauniissa keskustassa. Meidät pysäytti kävelykadulla nuori mies. Hän kertoi iloisena englanniksi että tapasimme viime sunnuntaina seurakunnassa. Hän oli vaimonsa kanssa kadulla myymässä vaimon tekemiä kauniita hiuspantoja, todella kauniita! Ostin muistoksi itselleni Odessasta ja sen ihanista ihmisistä.

Pariskunta kertoi omasta elämästään , he olivat paenneet Donetskista, jossa on sotatila. Mies kertoi toimineensa Donetskissa ekonomistina. Nyt hän tekee metallituotteita ja vaimo työskentelee seurakunnassa sekä tekee hiuskoristeita.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *